Katala aamu. Valvottuani yli kolmeen (insomnia) nukuin aamulla niin pahasti pommiin, etten ehtinyt kuin pikasuihkuun eli en pessyt hiuksia ja menin töihin takkutukkana. (Näin pitkien ja itsepäisten hiusten pesemisessa on se ihanuus, että ne pitää selvitellä rauhallisesti ja nautinnollisesti sekä hoitoaineiden avulla takusta, johon ne jostain syystä tykkää mennä varsinkin öisin.) Olinpahan pörröinen ja temmeltäneen näköinen heti aamusta 😀
Opitaan (muka) uutta -auditorio-osuus olisi vienyt koko päivän, ellen olisi karannut sieltä tekemäänkin jotain toimiston puolelle. Oli muuten silkkaa kärsimystä istua paikallaan saamatta tehdä mitään kokonaiset kuusi tuntia, miinus 45 min ruokailutauko, jonka aikana kävin läheisen salin suihkussa pesemässä hiukset ja selvittelemässä takun. Nyt tuli ihan bimbo-olo, käyn salilla vain päästäkseni suihkuun. Mut en sentään blokannu mitään laitteita muilta käyttäjiltä. 😀
Tuskani korvautui iltapäivällä. Sain pikkumusta-autokyydin ja hyvää seuraa kämpänbongausreissulle ja myöhemmin toimin virallisena kenkätuomarina – ja bullshit, että vain naiset löytää jotain kivaa kaupasta nro 1, kiertää sitten koko ostarin kahdesti ja palaa kauppaan nro 1 ostamaan ekan löytönsä. Ainakin yksi mies tekee ihan samaa ja ihan hetero-sellainen.
Toimia myös kenkämallina, tosin kyseessä oli vain lyhytaikainen pesti. Näytin, että Zaran 15 cm:n koroilla ja 2 cm:n platformeilla voi kävellä ympäriinsä rennosti ja tasapainossa, selkä suorana ja pitämättä seinistä tai mistään muustakin kiinni – ja jopa pyörähdellä. Ja Leccare: ei, en aio näyttää samaa sinulle. 🙂