Hyppäsin taksiin ja suuntasimme lentokentälle kun yhtäkkiä parkkipaikalta tunki eteemme toinen auto. Taksikuksi sai nipin napin vältettyä kolarin. Toisen auton kuski avasi ikkunansa, huusi jotain ja näytti loukkaavaa käsimerkkiä. Taksini kuljettaja vain hymyili ja vilkutti ystävällisesti.
”Miten sinä tuohon pystyit? Hän oli lähellä romuttaa autosi ja oli ilman muuta syyllinen tapahtumaan." Hän kertoi huomanneensa, että moni ajaa päivittäin henkilökohtaisella roska-autolla. He ovat täynnä vihaa, turhautumista ja pettymyksiä. Kun heidän ajatuksiinsa kertyy roskaa tarpeeksi, he kaatavat sen minkä syyn takia tahansa hänen päälleen, joka sattuu osumaan paikalle.
"En ota sitä koskaan henkilökohtaisesti. Hymyilen, vilkutan, toivotan heille onnea ja jatkan matkaani. En koskaan suostu ottamaan heidän roskiaan mukaani levittääkseni niitä edelleen. En anna heidän pilata omaa päivääni, vaan yritän olla edes hieman avuksi etteivät he pilaisi omaansa enempää."
Hatunnoston paikka. 🙂
