Tästä noin 50 km etelään oli ilmaantunut uusi profiili ja nainen. Alkoi vähän hymyilyttää nimimerkin valinta. Oli siis valinnut saman nimerkin kuin muinainen työmaan naapurini jollainen kuulemma on jokaisessa pikkukylässäkin siinä maassa. Oli siis maailman vanhimman ammatin harjoittaja ja elätti sillä itsensä ja vanhempansa.
Vanhempia kutsuttiin leikkisästi voittajiksi, koska karuista oloista huolimatta heillä oli asiat heikoista heikoimmin. Varsinainen loppovoitto heille kuitenkin osui kun tytär löysi itselleen aviomiehen. Niin vaihtuivat nuoren, mutta varmasti elämää nähneen vaatteetkin kertarysäyksellä uusiin ja puhtaisiin, kunnes sitten meni lopullisesti miehensä luo Serbiaan.
Näin jälkikäteen hieman harmittaa kun ei ollut vielä silloin digikameraa ja jotkut kännykätkin oli just alkaneet ymmärtää tekstiviestin jatkumisen yli 160 merkin. Näin ollen ei ole yhtään valokuvaa muistona voittajien perheestä. Muistuttamasta kuinka hienoa on kun toimiva lämmitys, sähköä ja hyvää ruokaa.
Olen ilmeisesti ammattikoulussa vaihtanut Land Cruiseriin pakoputken. Silloin se taisi olla ensimmäinen vaihto ja meni melkein hyvin. Vain melkein koska yksi 14 mm hylsy halkesi ja samalla mutterikin pyöristyi melkoisesti. Tietysti pakosatsin liitoksesta ja ylipäätään kaikkein ahtaimmasta paikasta.
Siitä viisastuneena nyt kannat on 17 mm avainvälillä ja kuparitahnaa kierteisiin kasatessa. Ei tarvinnut tapella purkaessa eikä kasatessa.