Jännää, tuli ihan déjà vu -fiilis. Rankemman linjan epäselviä ja/tai mustavalkoisia julistuksia, joihin tulevat kommentit leimataan ja pyritään vetämään lokaan moninaisten epäselvyyksien ja mustamaalaamisten kautta. Pelottavaa ja outoa, miten henkinen…

Postitoimisto. Yksi isompi pöytä, jossa kirje-/pakettivaaka, teippirulla ja sakset. Kolme pienempää pöytää, joissa kyniä. Minun on pakattava kengät. Iso pöytä on varattu: parikymppinen hihhuli (H) raapustaa osoitetta postikorttiin. Dialogimme: D:…

Eilen ei tarvinnut edes poistua kotoa kokeakseen todella huonon päivän. Läppäri hajosi, lupausta ei pidetty, heti aamusta elukka hyökkäsi kimppuun kesken ruokinnan, asiapapereissa luki ihan muuta kuin piti, toiset paperit…

Take a good look in the mirror and tell me do you like what you see: Masters of deception, corruption and evil but you’re always quick to point the finger…

Miksi asioihin havahtuu vain pari päivää sen jälkeen kun deadline on mennyt umpeen? Jollain tasolla lienee kyse siitä(kin), etten oikeasti ole vielä valmis. Ihan lähiaikoina jännitin erästä aika varmaa tapausta…

Pieni käsirysy tekee ihmeen hyvää, varsinkin jos vastassa on fyysisesti 25-vuotias mutta (hetkellisesti) henkisesti 6-vuotiaan tasolle vajonnut häirikkö, joka provosoi, kinuaa huomiota ja aggressoi selvästi ongelmia etsiskellen. Selvisin naarmuitta, toisin…

❤

Nyt alkaa sujua! [b]Eilen[/b] 20 min pyöräilyä 90 min kävelyä [b]Tänään[/b] 40 min intervallijuoksua 30 min pyöräilyä

”Yhyy, voi itkuvinkuparku, mun lompakko/passi/kamera/matkalaukku/arvotavaroita pöllittiin kun olin ulkomailla lomalla.” Niin, kun jättää ne arvotavaransa lukitsemattoman vuokra-auton takapenkille kadunsyrjään ja jää kittaamaan halpaa viinaa paikalliseen räkälään tai kävelee nähtävyyksiä tuijotellen…

Mä kaipaan tiettyä lapsuuden kesää, vm. 198jotain. Silloin ruoho oli korkeaa ja vihreämpää kuin nyt, linnut lauloi suloisemmin ja aurinkokin oli kirkkaampi ja lempeämpi. Muistan mansikkapellon ja satumaisen, turvallisen ja…